23. huhtikuuta

Tarkoituksena olisi sopia, mitä teemme loppuviikon aikana, mutta koska paikalla on vain yksi jäsen, päätöksistä tulisi aika yksipuolisia.

22. huhtikuuta

Suunnittelimme nettiportfoliota ja aloitimme tekstien kirjoittamisen. Myös työnjakoa ja portfolion ulkoasua suunniteltiin. Koska nettiyhteyden kanssa oli ongelmia, netissä ei saatu kovin paljon aikaiseksi, mutta suunnitelmat paperilla edistyvät hyvin.

Kotona jatketaan portfolion ulkoasun suunnittelua ja kirjoitetaan proosaesittelyn luonnos koneelle.

---

Proosa

Proosalla tarkoitetaan suosaranaista tekstiä. Proosa ei noudata riimejä, alkusointuja tai minkäänlaista runomittaa. Termi tulee latinan kielen sanasta prosa, joka tarkoittaa suoraviivaista.

Proosalla on myös alalajeja: se voidaan jakaa taideproosaan eli kaunokirjallisuuteen sekä asiaproosaan eli asiateksteihin. Asiaproosassa voidaan käyttää myös tieteellistä termistöä tai ammattisanastoa.

Taideproosaksi luetaan suorasanainen kaunokirjallisuus, kuten romaanit ja novellit. Proosaa voidaan määritellä siten, että se on tarinaan pohjautuvaa kertomakirjallisuutta, joka jakautuu faktaan ja fiktioon sen mukaan onko teksti mielikuvituksen tuottamaa vai tosiasioihin perustuvaa.

Fiktioon pohjautuvat tuotokset ovat tarinoita, jotka eivät ole tapahtuneet, mutta jotka voisivat tai olisivat voineet tapahtua. Myös fantasia- ja tieteiskirjallisuus luokitellaan fiktioksi. Faktaan perustuvat tekstit sen sijaan ovat tosipohjaisia asiatekstejä, mutta kuitenkin esimerkiksi elämäkerrat voivat olla osittain kaunokirjallisia teoksia.

Asiateksti eli asiaproosa on puolestaan tavallinen ilmaisumuoto sanoma- ja aikakauslehdissä, tietosanakirjoissa, kirjeissä, filosofiassa, esseissä, tietokirjoissa sekä monissa muissa kirjoitetun kielen lajeissa. Myös taitavien toimittajien tekstit yltävät kaunokirjallisiin ansioihin.

Aikoinaan proosaa pidettiin mielikuvituksettomana ja tylsänä kirjoitetun kielen lajina. Noina aikoina sana proosallinen viittasi juuri noihin ominaisuuksiin.

Muita proosan lajeja ovat mm. proosaruno ja minuuttinovelli. Proosaruno on säkeisiin jokamaton eli proosan muotoon asemoitu runo. Minuuttinovelli sen sijaan on proosamuotoinen lyhyt tekti, jonka voi lukea alusta loppuun yhdessä minuutissa. Minuuttinovellin kehitti unkarilainen Istrán Örkény, jonka mukaan novellin voisi lukea sillä aikaa kun keittää löysiä kananmunia tai odottaa varatun puhelinnumeron vastaavan.

Ryhmämme nimi on Proosailijat. Proosa voidaan määritellä niin, että se on suorasanaista tarinaan pohjautuvaa kertomakirjallisuutta. Se jakautuu faktaan ja fiktioon sen mukaan onko teksti mielikuvituksen tuotosta vai tositapahtumiin perustuvaa. Proosa voidaan jakaa myös taideproosaan eli kaunokirjallisuuteen, ja asiaproosaan eli asiateksteihin. Proosa ei noudata riimejä, alkusointuja tai mitään runomittaa.

Teemme kotisivut, joissa esittelemme aihettamme. Sivuilla tulee olemaan kuvia, tekstiä, mahdollisesti videoita ym. mitä keksimme.

Jokainen ryhmästämme lukee aluksi valitsemamme novellikokoelman.